Sami Koponen Epävirallisen valvojan pakina

Virikesuunnitelma

Kun lapsi menee päiväkotiin, hänelle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunni­telma. Koulussa tehdään erilaisia oppimissuunnitelmia, jotka tarkentuvat ammattiin opiskeltaessa. Työelämässä työntekijöille laaditaan kehittymissuunnitelmia, ja työnhakija tuntee hyvin aktivointi- ja työllistymissuunnitelmat. Eri­laiset kehitys-, palaute- ja arviointikeskustelut ovat osa ihmisen elämää jo ennen lukemisen op­pimista. Systeemissä on ollut kuitenkin yksi aukko: eläkeikä.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Osana syntynyttä eläkeuudistusta sovittiin, että jatkossa eläke myönnetään vasta, kun hakijalle on laadittu henkilökohtainen virikesuunnitelma (VIRSU). Lakiesityksen mukaan henkilökohtainen virikekeskustelu tulee käydä viimeistään kaksi kuukautta ennen vanhuuseläkkeen alkamista. Keskuste­lussa käydään läpi toiveita ja ajatuksia eläkeläisen arjesta, sekä suunnitelmia harrastuksista ja aktiviteeteista. Samalla kartoitetaan sosiaalisia taitoja ja uuden oppimiskykyä.

Virikekeskustelun lopputuloksena laaditaan suunnitelma, johon kirjataan eläkeläisen vastuut ja toimenpi­teet itsensä aktiivisena pitämisestä. Tällä varhaisella välittämisellä pyritään ehkäisemään radikaa­listi lisääntyvän vapaa-ajan käyttöä pelkkään aikatauluttomaan olemiseen. Eläkepäivistä saa luonnollisesti nauttia, mutta elämänhallintaa varmistava suunnitelmallisuus ja systemaattisuus on tärkeää säilyttää myös työelämän jälkeen, lakiesityksessä todetaan.           

Virikesuunnitelma laaditaan kerrallaan kahdeksi vuodeksi. Seurantakeskustelussa käydään läpi suunni­telman toteutumista, laaditaan itsearviointi sekä sovitaan uudet toimenpiteet ja kehityskohteet seu­raavaksi kahdeksi vuodeksi. Tässä vaiheessa on vielä sopimatta, mikä viranomainen ryhtyy hallinnoi­maan virikesuunnitelmien toimeenpanoa. Keskusteluissa on väläytelty Eläketurvakeskusta, työ­eläkeyhtiöitä tai Kelaa. Myös oman ministeriön ja tämän myötä uuden aluehallinnon perusta­mista on väläytelty, mutta valtiovarainministeriö ei lämmennyt ajatukselle säästöpaineisiin vedoten.     

VIRSUa on pilotoitu Vantaalla, ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kehitysjohtaja Tytti Kukka-Tötterström on ilahtunut lakiesityksen etenemistä. Ensimmäiset laaditut suunnitelmat ovat selvästi jäsentäneet ja rytmittäneet pilottieläkeläisten arkea. Tikkurilassa asuva Bengt Töyhtö, 67, epäili aluksi suuresti suunnitelman laatimista. Puolen vuoden seurantajakson jälkeen mieli on muuttu­nut. Suunnitelmassa sovitut huonekalujen entisöinti, espanjan opiskelu ja flamenco­kurssi olisivat todennäköisesti jääneet väliin tai ainakin vähemmälle ilman selkeitä kirjauksia. Kukka-Tötterströmin mukaan virikesuunni­telma saattaa myös tukea tavoitetta työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Osa ihmisistä voi vierastaa eläkepäiviä koskevan suunnitelman laadintaa, ja sinnitellä töissä vielä pari vuotta, kehitysjohtaja toteaa.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset